Urheilu nautintona

Urheilun tunnepuoli

Minulla on pitkä historia eri urheilulajien parissa. Tuona aikana myös oma näkökulmani urheiluun on muuttunut paljon. Teini-ikäisenä esimerkiksi tärkeää oli kilpauinnissa aikarajojen alittaminen, voittojen, mitalien saavuttaminen, viestijoukkueisiin pääseminen jne. Nykyisinkin toki tähtään itse ja valmennettavien kanssa toki mahdollisimman korkealle sijoituksellisesti fitness- ja kehonrakennuslajeissa.

Siltikin ajattelen, että urheilussa on paljon muutakin tärkeää. Yksi tällainen asia on se, millaisen tunteen urheilu saa aikaan. Urheilu samoin kuin esimerkiksi uskonto toimii hyvin paljon tunteiden ja intohimojen pohjalta. Siksi tässä kirjoituksessa avaan hieman omaa näkökulmaani siihen, miltä eri urheilulajit ovat minusta tuntuneet ja ennen kaikkea sitä, millaisia myönteisiä tuntemuksia ja nautinnon kokemuksia ne saavat aikaan.

Kilpauinti lentämisenä ja uudelleen syntymisenä

Kilpauinti ja uinti ylipäänsä on ollut tärkeä osa elämääni pitkään. Kaikkiaan aktiivikilpailuvuosia kertyi noin kolmetoista. Uinnista voisi sanoa paljonkin tärkeää, mutta siinä on erityisesti tunteen kannalta ainakin kaksi tärkeää ominaisuutta:

1. Avaruuden tavoin vesi mahdollistaa lähes painottomassa tilassa liikkumisen. Vesi on sen verran tiheää, että keho painaa vain hyvin vähän vedessä. Jos uintitekniikka on kunnossa, voi parhaimmillaan kokea ikään kuin lentävänsä vedessä. 

Erityisesti tämä pätee perhosuintiin, jossa keho liikkuu aaltoilevasti startissa ja käännöksissä veden alla ja siirtyy sitten jatkamaan tuota liikettä veden pintaan. Lähemmäksi vapauden, voiman ja lentämisen tunnetta tuskin tällä korkeudella maapallon pinnasta pääsee – ainakaan ilman apulaitteita (esim. moottoripyörää).

2. Olipa kyse kilpauinnista tai vain esimerkiksi virkistysuinnista, tuo altaaseen pulahtaminen kuin uudesti syntyneen olon. Muistan, kuinka lukemattomat kerrat omat murheet ovat jääneet altaaseen ja altaasta on noussut virkeä keho ja mieli. Ehkäpä uinti on myös kaikkein parhain vertauskuva ylösnousemukselle (ja toki mm. kasteen sakramentille).

Joukkuelajien koukuttavuus

Pelastin yhdessä vaiheessa sählyä ja salibandyä harrastemielessä useita vuosia. Tämä oli ehkä hauskin tapa pitää yllä mm. juoksuvoimaa. Nopeissa spurteissa myös usein unohtui väsymys, kun pelissä yritti onnistua. Parhaimmillaan sykkeetkin nousivat maksimiin. Parhaiten kuvailisinkin tätä lajia yhteisöllisen hauskana lajina – oli mukavaa mm. kentällä ja vaihtopenkillä vitsailla pelikaverien kanssa.

Tanssi itseilmaisuna

Minulla on ollut ajoittaisia kokeiluja myös eri tanssilajien kanssa. Erityisesti mieleeni on kuitenkin jäänyt freestyle- ja lyrical hiphop. Niissä koin pystyväni saamaan luovan vaihteen ja tunteen päälle sekä keskittymään vahvaan itseilmaisuun. Oman kokemukseni perusteella tanssilajit ovat urheilumuotona lähimpänä taidetta.

Nyrkkeily meditaationa

Nyrkkeilin yhdessä vaiheessa hyvin aktiivisesti mm. kilpanyrkkeilyryhmässä. Erityisesti noista ajoista on jäänyt mieleen mm. sparraaminen. Siinä huomasi, kuinka pään pitäminen kylmänä ja tietty zeniläisyys johti usein parhaimpaan lopputulokseen.

Parhaimmillaan tässäkin lajissa pääsi ikään kuin flow-tilaan, jossa yhdistyy aistien ylivirittyminen voimakkaaseen sisäiseen rauhallisuuden tunteeseen ilman häiritseviä tai mitään erityisiä ajatuksia. Primitiivisyyttä parhaimmillaan.

Voisin lisäksi kuvata nyrkkeilyssä sparraamista ikään kuin väkivaltaiseksi shakiksi. Nyrkkeilyssä pitää osata ennakoida vastustajan liikkeet ja toiminta sekä toki mm. tehdä itseen osuminen mahdollisimman vaikeaksi. Psykologia tai psyykkaaminen on tässä keskeissä roolissa ja virheistä joutuu maksamaan fyysisesti paljon korkeamman hinnan kuin perinteisessä shakissa.

Vaikka nyrkkeily on väkivaltainen ja vaarallinenkin laji, jota juuri siitä syystä en halunnut jatkaa pitkään riskien minimoimiseksi, on se paljon muutakin. Väkivaltaisuudestaan huolimatta tai ehkä juuri sen takia olin kaikkein vähiten aggressiivinen tätä lajia harrastaessani omassa arjessani. Opin lajin kautta tuntemaan myös pari ammattilaista, jotka kuuluvat mukavimpiin tuntemiini ihmisiin. 

Nyrkkeily tuokin syvän nähdäkseni monelle sisäisen rauhan tunteen, vaikkakin toki se voi joissain yksilöissä ruokkia lisää aggressiota. Voin kuitenkin kaikille suositella kuntonyrkkeilyä – sitä kautta voi monista nyrkkeilyn hyödyistä päästä nauttimaan ilman isoa terveysriskiä. En yhtään ihmettele, miksi jopa psykiatrit suosittelevat kuntonyrkkeilyä masennuksen ehkäisyyn.

Fitness- ja kehonrakennus mielen ja kehon vahvuutena

Ehkä kaikkein suurin rakkauteni urheilun parista on kuitenkin nykyinen lajini eli fitness- ja kehonrakennuslajien perhe. Varmaan siksi niiden parissa valmentamisesta on myös tullut minulle toinen ammattini pastorin työn ohessa. Tämä laji myös herättää minussa poikkeuksellisen paljon hyviä tunteita:

• Arjessa salilla käymisessä voi parhaimmillaan kokea jatkuvaa onnistumista, kun voimatasot ja suorituskyky kasvavat lähes joka kerta. Lisääntynyt lihasmassa ja voimatasot myös tuntuvat arjessa. Tämä kehitys on mm. poistanut turhia pelkoja tai epävarmuutta mielessä.
• Tuo syvä voimantunne on samalla tuonut myös rauhaa ja hyvää oloa. Tunnetta on vaikea toisaalta tarkkaan kuvata, jos ei sitä itse ole kokenut. Ajoittain olo on kuitenkin niin vahva, että tuntuu kuin voisi juosta kevyen seinän läpi.

• Poseeraaminen tulee lähelle tanssia. Se on samalla tavoin itseilmaisua, joka tuottaa hyvin syvää iloa ja onnen tunnetta. Alkuun toki poseeraaminen oli jossain määrin tuskallista – samoin kuin bodauskin. Jos kuitenkin intohimo palaa lajille, alkuun epämiellyttävät elementit voivat muuttua ja muuttuvatkin ilon, nautinnon ja hyvän olon lähteiksi – ainakin, jos tähtää tällaiseen muutokseen. Itsessäni onkin tapahtunut radikaali muutos. Nimenomaan bodaus ja poseeraaminen sekä myös valmentaminen ovat suuren onnen, nautinnon ja ilon lähde elämässäni.
• Fitness- ja kehonrakennusyhteisö ainakin doping-testatulla puolella on ollut mitä mainioin. Olen tämän lajin kautta tavannut paljon upeita ihmisiä ja saanut hyviä ystävyyssuhteita. Urheilun sosiaalista aspektia ei kannata yksilölajeissakaan aliarvioida.