Viisaan rahan voima

Suomalaisten ongelmallinen suhde rahaan

Yksi hämmästyttävimmistä asioista suomalaisessa kulttuurissa on se, että joidenkin kyselyjen mukaan suomalaiset pitävät lottoamista eettisempänä tai todennäköisempänä tienä rikkauteen kuin sijoittamista. Tällaiset näkökulmat osoittavat valitettavasti sen surullisen tosiasian, että suuri osa suomalaisista ei ymmärrä sitä, miten varallisuuden kartuttaminen toimii ja mitä sillä voi saada aikaan.

Tässä kohtaa onkin hyvä kysyä, miksi suurella osalla suomalaisista on näin virheellinen käsitys rahasta ja omaisuudesta. Syitä lienee monia. Yksi syy lienee suomettuminen. Kommunistisen Neuvostoliiton ajatusmaailma vaikutti myös suomalaiseen mentaliteettiin etenkin 60- ja 70-luvuilla. Tuolloin osa suomalaisista saattoi pitää jopa yrittämistä (puoli)rikollisena toimintana – puhumattakaan sijoittamisesta.

Toinen syy lienee se, että etenkään kouluissa ei ole opetettu tai painotettu tarpeeksi sitä, miten jo kohtuullisilla tuloilla voi kartuttaa omaa varallisuutta. Tietämättömyys lienee tässäkin se isoin ongelma. Onneksi tilanne on kuitenkin vähitellen muuttumassa. Sijoittamisesta on tulossa yhä enenevässä määrin osa suomalaisten arkea. Seuraavassa onkin sitten hieman tarkempia perusteluja sijoittamisen eettisyydelle ja kannattavuudelle.

Sijoittaminen on lottoamista eettisempää

Jos ensiksi tarkastellaan sijoittamisen ja lottoamisen eettisyyttä, on voittaja aika selvä. Lottoaminen on nimittäin uhkapeliä ja valitettavasti se ei ole kaikille harmitonta jännitystä. Osa ihmisistä on koukussa erilaisiin uhkapeleihin tai lottoamiseen tai sitten yrittää epätoivoisesti korjata sillä oman taloutensa. Valitettavasti olen kuullut niitäkin tarinoita, joissa ihmisen peliongelma on vienyt mukanaan myös perheen perikatoon.

Tällä en kuitenkaan halua moralisoida niitä, jotka lottoavat, enkä etenkään niitä, jotka epätoivoisesti etsivät lottoamisesta reittiä ulos epätoivoisesta tilanteesta. Pointtini on vain se, että uhkapeli ei ole hyvä strategia varallisuuden kartuttamiselle – päinvastoin se valitettavan usein pahentaa ihmisten elämänhallinnan ongelmia entisestään.

Jos taas katsotaan sijoittamisen eettisyyttä, on siitä vaikeaa löytää etenkin eettisesti tehtynä mitään väärää – päinvastoin. Sijoittamisessa on nimittäin paljon hyötyä yksilölle itselleen ja yhteiskunnalle:

• Sijoittamisessa on hyvin todennäköisesti viisaasti tehtynä saatavista pääomatuotoista yhteiskunta saa verotuloja, joilla voidaan pitää myös heikoimmista huolta.
• Sijoittamalla esimerkiksi ympäristöystävälliseen teknologiaan voi omalta osaltaan auttaa ehkäisemään luonnon tuhoa ja ilmastonmuutosta.
• Sijoittamisen kautta tavallinen kansalainen oppii vähitellen sitä, miten maailma toimii.
• Sijoittava ihminen hyvin todennäköisesti on hyvin itsenäinen ja tarvitsee esimerkiksi yhteiskunnan tukipalveluja.

Sijoittaminen on tie vaurauteen, lottoaminen tie köyhyyteen

Jos taas katsotaan sitä, kumpi on todennäköisempi tie vaurastua eli lottoaminen vai sijoittaminen, on tässäkin vastaus aika selvä. Esimerkiksi loton päävoiton voittamismahdollisuus on yksi miljoonista. Jos taas esimerkiksi hajauttaa ajallisesti (esim. kuukausisäästäminen), toimialoittain ja maantieteellisesti sijoittamisen kohtuukuluisiin indeksirahastoihin, saa pitkäjänteisellä säästämisellä lähes varmasti ainakin jonkinlaisen lottovoittoon verrattavan määrän rahaa.

Hyvä käytännön esimerkki tästä on kuvitteellinen Matti-henkilö. Jos hän käyttää viikossa 25 euroa rahaa lottoamiseen, hän tuskin tulee voittamaan päävoittoa tai mitään isompaa edes 50 vuoden ajan viikoittaisella panostuksella. Sen sijaan hän tulee häviämään tuon 50 vuoden aikana noin 60 000 euroa, jollei mukaan lasketa joitain mahdollisia pieniä voittoja. Joka tapauksessa pitkän ajan kuluessa Matti tulee saamaan kymmenien tuhansien tappiot arviolta ainakin 99% todennäköisyydellä.

Jos Matti taas lähtisikin edellä mainitulle indeksirahaston säästölinjalle, hän tulisi todennäköisesti saamaan ainakin 7% vuosittaisen voiton 50 vuoden aikana. Tuolla 25 euron viikkopanostuksella hän tulisi lähes varmasti saamaan noin 506 000 euron omaisuuden.

Toisin sanoen lottoamisella kymppitonnien häviäminen olisi lähes varmaa, kun taas indeksirahastoihin sijoittamalla hän tulisi hyvin todennäköisesti voittamaan lähes puoli miljoonaa. Edellä mainitun perusteella pitäisi olla selvää, kumpi vaihtoehto on järkevämpi tie vaurastumiseen. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Sen sijaan suomalaiset pitävät lottoamista todennäköisempänä tienä rikkauteen kuin sijoittamista.

Voiko rahasta tulla liian tärkeää?

Lopuksi voi joku kysyä sitä, voiko rahasta tulla liian tärkeää ja mitenkä sijoittaminen ja varallisuuden kartuttaminen sopii esimerkiksi kristilliseen vakaumukseen. Onkin todettava, että tässäkin suhteessa meitä kristittyjä ja eri näkemyksiä on olemassa monenlaisia.

Itse kyllä tiedostan niin arkikokemukseni kuin esimerkiksi Raamatun tekstien perusteella sen vaaran, että pahimmillaan omaisuudesta voi tulla ihmiselle epäjumala. Siinä tilanteessa rahasta tulee ylin arvo, joka jyrää alleen niin hyvin syvän suhteen Jumalaan, lähimmäisiin ja tärkeisiin ihmisiin sekä mm. moraaliseen elämään.

Kaikkein traagisinta tällaisessa asennoitumisessa on se, että loppujen lopuksi tuolloin raha ei silloin myöskään tuo edes varsinaista onnea. Siitä tulee vain kylmää materiaa, joka voi tuoda hetkellistä nautintoa, mutta jättää lopulta aina sieluun tyhjän aukon.

Raha onkin siis hyvä renki, mutta huono isäntä. On syytä nimittäin huomata, että Raamatussa vauraus voi olla myös Jumalan antama siunaus. Esimerkiksi kuningas Salomo sai Jumalalta rikkautta lahjaksi, mutta juuri siksi, että hän ei pyytänyt sitä. Salomo nimittäin pyysi Jumalalta ymmärtäväistä sydäntä, jotta hän voisi toimia hyvänä hallitsijana. Tämän pyynnön täyttämisen lisäksi Jumala myös antoi Salomolle ikään kuin lisälahjana rikkautta. Tällöin rikkaus oli nimenomaan renki, joka kuului hyvälle isännälle.

Raamatun eri aikakausina syntyneiden tekstien suhde rahaan onkin hyvin moniulotteinen. Pääpointti on kuitenkin se, että omaisuus samoin kuin muukaan Jumalan luoma hyvä ei ole itsessään paha, vaan ennemmin hyvä. Se voi kuitenkin muuttua tuhoisalla tavalla elämään asennoituneen ihmisen käsissä vaaralliseksi.

Ps. Tässä esitetyt näkökulmat sijoittamiseen eivät ole varsinaisesti sijoitusneuvoja, vaan havainnollisia esimerkkejä sijoittamisen toimivuudesta.